Ufojen arvoitus

Kadonneet tunnit automatkalla – ufosieppaus vai maantiehypnoosia?

Teksti: MH

Koska julkisuudessa aina kohistaan ufokulttuurin tunnetuimmista tapauksista, kuten Betty & Barney Hillin tapauksesta, syvennyn tässä artikkelissa mieluummin suomalaiseen ja melko tuntemattomaksi jääneeseen tapaukseen. Kyseessä on yksi mielenkiintoisimmista ns. maantie-ufosieppauksista (engl. highway abduction). Tässä ilmiöluokassa henkilö väittää joutuneensa avaruusolentojen sieppaamaksi automatkan aikana, tai sitten tällaiseen tulokseen päätyvät ufotutkijat itse, kuten kävi nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Jokainen päätelköön itse, ovatko todisteet riittäviä.

Tapaus on alun perin julkaistu Suomen Ufotutkijat ry:n Vuosiraportti 1991:ssä. Jutun on kirjoittanut Tapani Koivula, joka tuolloin tutki tapausta Olli Pajulan kanssa. Tapauskuvaukseni perustuu tuossa artikkelissa annettuihin tietoihin, ja kommentoin ja kritisoin siinä esitettyjä tuloksia. Kiinnitän erityistä huomiota siihen, ettei Koivula ainakaan artikkelissaan mainitse lainkaan luonnollisten selitysten mahdollisuutta, vaan on tyytynyt kaikkein epätodennäköisimpään selitykseen, avaruusolentojen suorittamaan sieppaukseen.

Tapahtumien kulku

Tammikuussa 1991 noin viisikymppinen Risto (=salanimi) oli ollut Sonkajärvellä tervehtimässä äitiään. Jälleen kerran hän oli tutun tien päällä matkalla kotiin. Mikkelin jälkeen ennen Vihantasalmea Risto piipahti huoltoasemalla tankkaamassa, varmuuden vuoksi.

Risto jatkoi matkaa tankki täynnä. Äkkiarvaamatta Risto tajusi ajavansa reipasta vauhtia kapealla tiellä tuntemattomalla seudulla. Hän tuli outoon tienristeykseen ja sen jälkeen rautatien tasoristeykseen, jolloin hän ymmärsi olevansa eksyksissä. Matkan varrella ei pitänyt olla radan ylityspaikkaa, itse asiassa rataakaan ei pitänyt näkyä. Pimeässä talvi-illassa ja lumisateessa hän pälyili auton ikkunasta ulos ja ihmetteli vierasta maisemaa: miten hän on voinut ajaa tutulla reitillä niin harhaan, ja miksei hän muista sitä. Myöhemmin kesällä samalla paikalla käytyään Risto totesi, että tie, jolta hän oli löytänyt itsensä, päättyi umpikujaan. Oliko hän siis ajanut umpikujan läpi tai kääntynyt huomaamattaan?

Aikansa harhailtuaan ja sijaintiaan pohdittuaan Risto pysähtyi tien varteen. Hänet valtasi paniikki ja hän istui autossa pitkään itkukohtauksen valtaamana. Hän kuvaili tunteitaan tuona hetkenä käyttäen sanontaa ”sielun tuskat”, ja on syytä olettaa, että hän on pelästynyt tosissaan ymmärtäessään ajaneensa pitkiä matkoja olematta siitä mitenkään tietoinen. Hänellä oli ainoastaan muutama hatara muistikuva ajomatkan varrelta huoltoasemalta lähdön jälkeen, ajosta Mäntyharjun läpi, sekä jäisestä tiestä.

Kadonnut aika

Koottuaan itsensä Risto jätti auton tien varteen ja lähti tarpomaan kohti kauempana näkyviä taloja. Hän halusi ottaa selvää sijainnistaan ja miten pääsisi takaisin oikealle reitille. Maisema näytti oudon valoisalta vaikka olisi pitänyt olla pimeää. Ensimmäinen Riston löytämä talo oli tyhjä, mutta toisessa talossa oven avasi mies, joka kertoi, että oltiin Nuolniemen kylässä lähellä Mouhun seisaketta. Se on - kuten myöhemmin selvisi - noin 30 kilometrin päässä Mikkelin ja Heinolan väliseltä viitostieltä. Mies antoi Ristolle piirtämänsä kartan, jonka avulla Risto lähti ajamaan kotia kohti.

Kotona Helsingissä Risto totesi matkaan kuluneen aikaa kaksi tuntia tavallista kauemmin. Polttoainetta autosta ei ollut kulunut ainakaan niin paljoa, että se olisi selkeästi mittarissa näkynyt. Risto arvioi, että harhaan ajetulla reitillä auto kuluttaisi noin 2 litraa, joka ei välttämättä mittarissa näkyisi. Autossa ei ilmennyt mitään näkyviä tai muitakaan muutoksia.

Sen sijaan Riston päässä oli pari outoa, pyöreähköä läikkää, joista hiukset olivat lähteneet. Irrallisia hiuksia ei löytynyt mistään. Seuraavien viikkojen aikana hiukseton alue kasvoi. Hiusten lähtö kuitenkin loppui ja uudet kasvoivat puolen vuoden kuluessa tilalle.

Punainen merkki: Kohta jossa muistikatko mahdollisesti alkoi. Tämän jälkeen
Ristolla on hämärä muistikuva ajosta Mäntyharjun keskustan läpi.

Sininen merkki:
Risto pysähtyy tajuttuaan eksyneensä.

 

1 | 2 | 3 | 4 | 5 | seuraava sivu >


Etusivu    Ajankohtaista    Artikkelit    Linkkejä    Ota yhteyttä
© Kirjoittajat, suomentajat, KVälimaa